Susanna Indrén stailaa koteja Pientä pintaremonttia -ohjelmassa

Olen tarkka siisteydestä

Susanna Indrén, 41, ei enää piiskaa itseään täydellisiin suorituksiin. Parisuhteessa entinen Salatut elämät -tähti korostaa avoimuutta. -Aiheeton mustasukkaisuus on turhanpäiväistä.

Muuttolaatikot Helsingin Ullanlinnassa eivät enää valloita kuin murto-osan lattiatilasta. Valoisa kerrostaloasunto on muuttunut Susanna Indrénin uudeksi kodiksi.
- Uusi kotini on aivan erinäköinen kuin edelliset. Nyt heittäydyin romanttiseksi. Runsaampi tyyli sopii tähän satavuotiaaseen asuntoon, Susanna viittaa korkeisiin huoneisiin ja romanttiseen erkkeriin.
- Asuimme aiemmin omakotitalossa. Mutta yllättäen minä olenkin nauttinut täällä asumisesta! Minusta tuli heti aktiivinen. Aloin käydä taas kuntosalillakin, näyttelijä kertoo innoissaan. Jokaista huonekalua ja esinettä Susanna ei yrittänytkään tuoda mukanaan. Kodin koko pieneni 350 neliöstä reiluun 200:een.
- En pidä siitä, että koti on ahdettu täyteen tavaraa. Olen kylläkin todennut, että vanhemmiten minun on vaikeampi luopua esineistä.

Perustin vaatemalliston

Pari vuotta sitten Susanna toteutti haaveensa ja perusti Helsinkiin oman liikkeen, Appropoo-designin. Siellä hän myy huonekaluja, vaatteita ja esineitä, joita hakee ulkomailta.
- Olen taas lähdössä Roomaan etsimään myytävää. Ostan vain sellaista, mistä itse pidän. Esteettistä silmää omaavalla Susanna myy putiikissaan myös omaa vaatemerkkiään, 200566. Hän antaa hyvälaatuisille käyttämättömille vaatteille uuden ilmeen.
- Ideana on kierrättää käyttökelpoista materiaalia. Olen varma, että jonain päivänä hukumme jätteisiimme, enkä minä halua jouduttaa sitä hetkeä, Susanna valistaa. Tehdessään päätöksen yrityksestä näyttelijänä itsensä elättänyt nainen tiesi, että oma liike on riskibisnes.
- En ollut ollenkaan varma, että siitä tulisi jotain. Mutta olen aina tarttunut päätä pahkaa hulluiltakin tuntuviin ideoihin.

Susanna laittaa pian sisustajantaitonsa julkisesti peliin. Hänestä tuli MTV3:n Pientä pintaremonttia -ohjelman suunnittelija. Uudet jaksot alkavat marraskuussa. Kun tuotantopäällikkö soitti ja pyysi Susannaa ohjelman tekijäkaartiin, nainen pisti aluksi vastaan.
- Minähän olen näyttelijä, toistin monta kertaa. Viimein oli uskottava, että juuri minut he tosiaan halusivat! Ilmeisesti he tiesivät Appropoosta tai olivat nähneet entisiä kotejani lehdissä. Sarjassa kolme suunnittelijaa stailaa asuntoja myyntikuntoon. Asunnon ostaja valitsee ehdotuksista mieleisensä. Sisustusohjelman jälkeen Susannan kalenterissa on reilusti tilaa. Muutama vuosi sitten hän poistui Salatut elämät -sarjasta, mutta ei jättänyt sille lopullisia jäähyväisiä.
- Voisin hyvinkin lähteä uudelleenkin sarjaan. On se kumma, jos niin hyvät käsikirjoittajat eivät saa Jaana Niemistä kirjoitettua takaisin, hän naurahtaa. Oma talk show -ohjelmakin kiinnostaisi. Yhteiskunnallisista asioista voisi keskustella eri vieraiden kanssa höystäen puhetta huumorilla.

Rauhoitun meditoimalla

Vuosien myötä menevänsorttinen Susanna on huomannut rauhoittuneensa. Myös vaatimukset itseään kohtaan ovat vähentyneet.
- Enää en tavoittele täydellisyyttä kaikessa, vaan minusta on tullut armollisempi itselleni. Nipottaminen on vähentynyt. Yritän kyllä petrata missä voin, mutta en piiskaa itseäni, hän kuvailee asenteensa lieventymistä. Hiljentymisen tarpeeseen Susannalla on konsti, jolla rauhoittuminen onnistuu. Joogakurssilla hän on opetellut meditoimaan.
- En tee sitä säännöllisesti, vaan kun siltä tuntuu. Esimerkiksi jos haluan selvittää jonkin asian itselleni tai kaipaan erityistä keskittymistä. Meditoinnin jälkeen oloni on rento ja itsevarma. Susanna on omaksunut myös uuden taidon hemmotella itseään.
- Pitkän työpäivän jälkeen lasken lämpimän kylvyn ja sytytän kynttilät. Se on tapani palkita itseäni. Aikaisemmin sellainen ei tullut mieleenikään.

Opin kuuntelemaan kehoani

Kuntoiluinnostakin tarmoa pursuava nainen on saanut uudestaan kiinni. Lenkillä tai kuntosalilla hikoilu on suorastaan koukuttavaa, ja täydentää hyvää oloa, jonka lähtökohta on oman kehon kuunteleminen.
- Ennen tein kuntoiluspurtteja, jotka lopahtivat, koska menivät liiallisuuksiin. Nyt minulla on personal trainer ja uskon, että liikunta on tullut elämääni jäädäkseen. Syömisessäkin hän seuraa omia tuntemuksiaan.
- Naisethan joutuvat aina painimaan yhteiskunnan kauneusihanteiden kanssa. Minulle syöminen on nautinto, mutta huomaan kyllä, että jos syön liikaa, en voi hyvin.

Mietin yhä adoptiota

Poikansa kanssa Susannalla on luontevan läheiset välit. Kasvatusperiaatteikseen hän tiivistää vapauden ja rakkauden.
- En tuputa ohjeitani, vaan odotan, että hän kysyy. Minulla on aina aikaa jutella hänen kanssaan. Ei ole asiaa, josta emme voisi puhua. Äiti on oppinut tulkitsemaan poikansa kieltä, vaikka tämä ei aina ilmaise suoraan syvimpiä ajatuksiaan.
- Kun palasin matkalta, Naksu sanoi, ettei ollut ikävä ja etten ainakaan ole laihtunut. Se taisi tarkoittaa, että oikeasti hänellä oli kamala ikävä, Susanna nauraa.
- Aina hän on tullut kotiin yöksi. Ja usein kaverit tulevat mukana, Susanna hymähtää hymyillen. Susannalla ei ole muita lapsia, mutta jo vuosia hän on miettinyt, että perhe saisi vielä kasvaakin. Hän on harkinnut adoptiota, joko Suomesta tai ulkomailta. - Riittäähän tässä hommaa tuon murkunkin kanssa, ja sukulaisten ja ystävien pikkuisia saa hoitaa mielin määrin. Mutta mietimme yhä adoptoimista, pitäisi laittaa prosessi pitäisi laittaa vireille. Adoptio tuntuu eettisesti hyvältä ratkaisulta. Tuntuu julmalta tehtailla omia lapsia, kun heitä on niin paljon vailla kunnon kotia, Susanna perustelee. Naksu on lähdössä. Kun äiti kysyy mihin matka, poika toteaa tyynesti lähtevänsä bileisiin. Hän pyytää lähtöpusua, mutta poika huikka, ettei ehdi. Tai vieraiden aikana ei vain tohdi.

Teksti Kati Savela
kati.savela@aller.fi

Takaisin